Miehen kello soi. Kello on 7. Pyydän miestä heräämään ja saan vastaukseksi vain joojoon. Painan pään tyynyyn ja jatkan unia. Kännykkäni piippaa herätyksen merkiksi. Tönäisen miestä, kello olisi jo 7.40, muista käyttää koirat. Mies herättää koululaisen.
Yöllä kainaloon kömpinyt kuopus herää samalla. Laittaa sukat jalkaansa ja menee olohuoneeseen katsomaan telkkaria isompien kanssa. Jään ihmettelemään sänkyyn. Toiseksi nuorin prinsessa herää, käy pissalla ja kömpii viereeni.
Koirat tulevat aamupissalta ja mies huikkaa heipat.
Patistelen koululaista aamutoimissa ja pukemaan. Kutkellan prinsessa kainalossani peiton alla, kunnes tyttö yrittää herätellä kohdussa makaavaa siskoaan hereille huutamalla vatsaani "sisko herää, sisko herää". "Äääiitiiii pissi tuli" huutaa kuopus keittiöstä. Nyt on siis aika nousta.
Siivoan pissin pois lattialta, huomaan ilokseni miehen laittaneen edellisenä päivänä pyörittämäni pyykit kuivumaan. Laitan aamupalan tytöille, tyhjennän ja täytän astianpesukoneen, täytän pyykkikoneen, puen tytöille päälle, hoidan hammaspesut, korjaan aamupalan pois ja puen itselleni. Otan tytöille esille ulkovaatteet, jotteivat turhaan kiinnitäisi huomiota minun sättäilyyni, käyn katsomassa facebookin ja imasen berokan huuleeni, samalla autan kuudennella kädelläni ulkovaatteita päälle.
Puen tyttäret loppuun ja puen itseni. Käytän koirat takapihalla, laitan toisen häkkiin ja toisen narun päähän. Ulostaudun :) tyttöjen kanssa. Tungen sukset takakonttiin ja köytän tytöt autoon penkkeihinsä kiinni.
Vieraalla autolla liikkeelle lähtö sujuu hyvin. Kääntyvät etupyörät ovat vakiona, mitä muuta saatan toivoa?
Eskari eskaan ja huristelemme juankoskelle perhekerhoon.
Perhekerhossa oli tänäänkin hartaushetki, askartelua ja välipalaa. Leikki jäi vähälle, kun askarteluun kului aikaa, mutta hauskaa tuntui tytöillä olevan.
Kotiin lähtiessä ajoimme kaupan kautta. Prinsessat halusivat kerhoonsa rahkaherkun lisäksi pillimehut, joten pillimehu kaupoille.
Kotiin tultua oli käly jo meitä vastassa. Koirat pihalle ja takas. Astianpesukoneen tyhjennys ja täyttö. Pyöräytin pika ruuan kaupan valmiista pyttipannusta, söimme ja vaihdoimme kuulumisia. Käly jatkoi matkaansa ja minä kävin fb:n ihmeellisessä maailmassa. Latasin pyykkikoneen ja käytin tytöt pissalla. Olisi kerhoon lähdön aika. Puin tytöt, pakkasin kerhoreput ja menoks.
Kaksoset pääsivät kolme viikkoa sitten seurakunnan järjestämään kerhoon. Joka tiistai puoli kahdesta neljään. Minä reppana luulin tyttöjen jäävän kerhoon nihkeästi, mutta mitä vielä. Tänäänkin sain pika pusut ja sillä kertaa hävisivät leikkimään.
Hain eskarin kotiin. Kotona aloitin eilen kesken jääneen blogitekstin kirjoittamista. Lueskelin koneelta raskausviikko 31 tapahtumista naisessa ja sikiössä samoin, kun vilkaisin iltalehden sivun. Maistelin eskarilaisen kanssa kääretorttua, jonka käly oli tuonut ystävänpäivä kahvileiväksi ja luin mainoksia. Koululaisen patistin sänkyynsä lepäämään hetkeksi, koska mikään ei onnistunut, kaikki oli huonoa, läksyt eivät sujuneet ja siskoa piti ärsyttää tahalleen.
Laitoin pyykit kuivumaan ja uutta sisään. Pesin maton jonka koira oli eilen kussut. Tyhjensin ja täytin astianpesukoneen. Tein marjapuuron vispausta vaille valmiiksi. Autoin päiväunilta herätettyä koululaista läksyissä. Laitoin ruuan uuniin. Lustasin narulta kuivat pyykit pöydälle ja roudasin kaappeihin. Laitoin pyykit kuivumaan ja latasin koneen taas. Sitten kello olikin jo pykälässään ja oli haettava kerholaiset kerhosta. Sitten seuras koirien kusetus.
Nyt ruoka on vielä hetken uunissa, sain kirjoitettua muutaman lauseen tähän lisää samalla, kun tarkistin koululaisen läksyt.
Pitkästä aikaa tyhjensin ja täytin astianpesukoneen, söimme ja ipanat katsoivat pikku kakkosen loppuun. Taas tyhjensin pyykkikoneen ja täytin uudelleen. Mistä tätä pyykkiä tulee? Vihdoin iskä tuli kotiin.
Yritin ruokkia hämähäkkiä pinkillä laihoin tuloksin. Vaihdoin hämähäkille ruuaksi jauhiksen ja vispasin marjapuuron. Samalla lapset pyörivät jaloissa muka siivoten leluja paikoilleen. Koululainen sai pelattavakseen ekapelin sujuvuus osion.
Iskin perseeni sohvaan ja uhkasin juurtuvani siihen. Jalkovälini on todella kipeä kipulääkkeestä huolimatta. Miehen kattaessa pöytää avasin television.
Iltapalan jälkeen tuijotimme salkkareista sen mitä niistä oli jäljellä, hoidimme lasten iltatoimet ja peittelimme ipanat sänkyihin. Annoin koirille iltaruuat ja menin nukuttamaan kaksosia (lue: menin lukemaan lehteä sänkyyn siksi aikaa, kun tyttäret nukahtavat). Mies käytti koirat ulkona. Ilman päiväunia kaksoset nukahtavat äänekkäästi ja nopeasti. Hetken huuto, kun asiat ei mene neitien mieleisellä tavalla ja yks kaks hiljaista.
Vihdoin pääsin jatkamaan blogin kirjoittamista ilman, että kello on puolta yötä.
Miehen imuroidessa kirjoitan blogin loppuun ja tuskailen ajatuksesta viimeisistä kotitöistä, tälle päivälle. Jäljellä olisi astianpesukoneen tyhjennys, täyttö ja pyykkien ripustelu kuivumaan. Vielä kun muistaisi laittaa kuivausrummunkin päälle yötä vasten. Sitten saisi parkkeerata perseensä hyvällä omalla tunnolla sohvalle ja katsoa boxilta yhdeksän ohjelmat ukon kanssa ihanassa hiljaisuudessa.
Tätä kirjoittaessa olen miettinyt päiväni sisältöä.. Hmm. Tuntuu, että laiska töillään kehuu. Onhan se niinkin. Olen luonteeltani äärettömän laiska ja siirrän paljon asioita myöhemmäksi. Silti nautin kodista, jossa lelut ovat paikoillaan, keittiön tasot siistit ja pyykkikasat olemattomat, edes öiden verran, ennen seuraavaa päivää.
Hyvää ystävänpäivää, ystäville!
Ja aamulla sama uusiks. On se caan kiva kotina pyöritellä peukaloita..
VastaaPoista